Kuka pelkää kuolemaa?

Heräsin tunti sitten uskomattomaan ahdistukseen ystäväni asunnosta - yksin. Joka puolella on tyhjiä tölkkejä, viinipulloja, ja olutpakkauksia. Raahauduin hetkeksi suihkun lattialle itkemään, ja pesin hampaani noin kahdeksan kertaa. Ei auttanut, ahdistaa edelleen, ja olo on tahmea ja takkuinen. Jotain edistystä sentään, koska viimeksi kun itkin ahdistustani laskuhumalassa, päädyin vuoleskelemaan käsiäni sheiverillä. Tässä ollaan siis selvästi menossa parempaan suuntaan! On outoa, miten krapulassa on aina uskomaton kuolemanpelko. Kaikki tuntuu tuhat kertaa pahemmalta kuin selvinpäin tai humalassa, pelottaa, ja on yksinäinen olo. Uhh.

En ole aiemmin maininnutkaan, että suurin osa meistä pitää enimmäkseen naisista. Humalaisten juoppolesbojen porukka, eikö kuulostakin viehättävältä? Tämä tieto on tarpeellinen lähinnä siksi, että tämän postauksen tavoin aion myös tulevissa teksteissäni kertoa miten alkoholi on vaikuttanut suhdekuvioihimme. Sen voi tosin tiivistää: kenelläkään ei ole ehjää, onnellista parisuhdetta, kaikki ovat olleet kaikkien kanssa, ja riitoja ja pettämistä riittää. Kun kerron ihmisistä, en käytä heidän oikeita nimiään. Turha siis pohdiskella, satutteko tuntemaan kyseisiä henkilöitä.

Toissayönä päädyin harrastamaan seksiä Jennan kanssa. En oikeastaan tunne sitä, mutta oltiin molemmat humalassa, ja se laittoi viestiä, jossa kutsui minut yökylään. Tässä kaupungissa ei ole muuta tekemistä kuin harrastaa juomista ja irtosuhteita, joten tottakai minä menin. Nyt Jenna sanoi, että tuntee minua kohtaan jonkinasteista välittämistä, vaikka ei tunnetakaan, ja että olen söpö. Pitäisi kai kertoa sillekin, että tällä hetkellä olen niin sekaisin ja hukassa, ettei minusta ole yhtään mihinkään - kaikki voimat menevät hengissäpysymiseen ja siihen, etten muuta baarin takapihalle asumaan. Sitä on muuten liikkeellä - siis yleistä suhteettomuutta. Kukaan ei halua vakavaa suhdetta kenenkään kanssa, mutta sen sijaan lempeä jaetaan oikein urakalla joka suuntaan. Hyvä me.

Juttelin tuossa entisen tyttöystäväni, Mitjan kanssa. Meidän suhde oli melko kaoottinen, eikä ehkä siitä onnellisimmasta päästä. Arvaatteko syyn? Hienoa, oikein meni. Alkoholihan se.
Kun tutustuin Mitjaan, oli oma alkoholinkäyttöni vielä hallinnassa. Mitjalla puolestaan ei ollut - se joi joka päivä, ja kun se oli päissään, siitä tuli aggressiivinen, ajoittain väkivaltainen, ja pettävä tapaus. Olen kirjoittanut aiheesta angstisen, tekotaiteellisen tekstinpätkän, kun yritin purkaa ahdistustani. Ei se auttanut, mutta ehkä tekstistä huomaa mitä alkoholi meille teki. Märta Tikkasen tyylillä mennään siis, mutta lyhennettynä:

"Te ette tiedä miltä se tuntuu.
Odottaa. Pelätä. Valvoa.
Eilen kaikki oli vielä hyvin. Juhlimme ja nauroimme, mutta ei tarvittu kuin yksi hetki, väärä sana, lause tai ele, ja kaikki muuttui sekunnissa. En tiedä mitä tein väärin sillä kertaa, jotenkin onnistun aina suututtamaan hänet, kun hän juo.
Suudelmat vaihtuvat sormien katkomiseen. Kauniit sanat kuristamiseen. Rakkaasta tuleekin raivotar. 
Yritän pysyä rauhallisena, vaikka ensimmäistä kertaa suhteessamme pelkään kuollakseni. Hän sanoo haluavansa tappaa minut, kaikki, jokaisen. Yritän soittaa ambulanssia, hän raatelee käteni ja sähisee, kyyristyy nurkkaan kuin itseään puolustava eläin, näyttää hampaitaan ja katsoo minua murhaavasti.
Käytän tupakkaa tekosyynä, ja yritän uudelleen soittaa hätäkeskukseen. Auto tulee pian, ja hän vannoo tappavansa minut, ambulanssimiehet, itsensä. Kun lähdön hetki koittaa, hän muuttuu pelokkaaksi. Tule mukaan, älä jätä, en tahdo olla yksin, älä hylkää, auta rakas, AUTA.
Ja minä rauhoittelen, menen mukaan, pidän kiinni, ja annan ensihoitajille hänen tietonsa.

Eilen kaikki oli vielä hyvin. Tänään hän on vieroituksessa. 
Eilen minä pelkäsin häntä. Olin varma että kuolen.
Te ette tiedä miltä se tuntuu.


Kun yhtäkkiä huomaa, ettei tunnekaan ihmistä, jota rakastaa."


Kysyin hetki sitten Mitjalta, miltä hänestä tuntuu olla alkoholisti. Lakoninen vastaus kiteytti surullisen totuuden kenties liiankin hyvin.


"Normaalilta. Toisinaan ehkä vähän krapulaiselta."